mennessä roiruuskanen | joulu 28, 2022
Fern Orchestra – Kasvisaatio koittaa
Käsityökoulu Robotin Sähkötaide –videosarja vierailee Turussa Sibelius-museolla, missä Fern Orchestra -kollektiivi rakentaa sähköistä installaatiotaan osaksi ryhmänäyttelyä. Kuulemme millaista on työskennellä yhdessä kasvien kanssa ja pääsemme myös rakentamaan oman sähköisen kasvisoittimen.
Osat
- Koekytkentälevy / Leipälauta
- HCF4093BE-mikropiiri
- Hyppylakoja / sähköjohtoa (yksi ja monisäikeistä)
- Keraaminen kondensaattori (esim. 2A104, 100nanofaradia)
- LM386-mikropiiri
- 2kpl elektrolyyttikondensaattori (10 mikrofaradia)
- Elektronlyyttikondensaattori (100 mikrofaradia)
- 9v. paristo
- Paristoneppari
- Kytkin
- Kaiutin
- Naula
- Alumiiniteippiä
- Wago-liittimiä
- Kotelo (esim. lasipurkki)
mennessä roiruuskanen | joulu 28, 2022
Tuomo Vuoteenoma – Kineettisiä kaikuja
Käsityökoulu Robotin Sähkötaide –videosarja vierailee galleria Oksasenkatu 11 galleriassa Tuomo Vuoteenoman näyttelyssä. Tuomo esittelee kineettisen Bisnonna-teoksensa rakentaa sähköistetyn ikkuna-cembalon.
Osat
- Muovinen henkari
- Sähköjohtoa
- Kaijutinkaapelia
- Ruuveja
- ”Sokeripala” (kytkentärima)
- Sähköteippiä
- Pienoissähkömoottori
- Pieni hehkulampun kanta
- Piezo
- Paristokotelo
- Kitara-plugi
mennessä roiruuskanen | joulu 20, 2022
Kati Hyyppä – Dyykkailusta taidetta
Käsityökoulu Robotin Sähkötaide-videosarja vierailee taitelija Kati Hyypän työhuoneella Berliinissä. Videolla Kati opastaa Sieniversumin, sähköisen mekaanisen veistoksen, rakentamisessa. Tapaamme myös Katin puolison taiteilija Niklas Royn ja tutustumme pariskunnan taiteeseen.
Osat
Elektroniikka
– 2 kpl vaihteistomoottoreita (DC)
– tavallisia LED:ejä (kirkkaita 8 kpl, sinisiä 4 kpl —> kytketty 4:n sarjoihin)
– 2 kpl diodeja
– DIY-kytkimiin muttereita + alumiinifoliota
– sähköjohtoa + kutistesukkaa
– tina + kolvausvälineet kolvaukseen
– PC:n virtalähde (3.3V moottoreille, 12V LED:eille)
Muut materiaalit
– tulostetut arkistokuvat (A3, väriprintti)
– tukeva kierrätyspahvi
– vesivärit
– muoviset mehu/maitotölkin korkit, metalliset lasipurkin kannet
– pyöreät puutikut (akselit)
– paperipillit
– jäätelötikut
– mutterit (paino)
– hitsaustikku (tukeva metallitikku)
– tukeva jousi
– “rima” / sokeripala
– paperiliima (arkistokuvat)
– kuumaliima (tukevammat osat)
– teipit (2-puolinen, liukaspintainen askarteluteippi, karhea kangasteippi)
– pienet nippusiteet
Ohjeet
Kuvaus projektista löytyy Kati Hyypän kotisivuilta tästä linkistä.
mennessä roiruuskanen | joulu 18, 2022
Sähkötaide – Lyhyt oppimäärä
Käsityökoulu Robotin videosarja Sähkötaide – Lyhyt oppimäärä johdattaa elektronisen taiteen perusteisiin. Avausjaksossa Käsityökoulu Robotin Iiro johdattelee elektronisen rakentamisen pariin pienten tehtävien kautta. Pohdimme kuinka sähkö muuntuu valoksi, ääneksi ja liikkeeksi.
Videosarjassa pääsemme tutustumaan suomalaisiin elektronisen- ja mediataiteen tekijöihin ja heidän taiteeseensa. Mukana ovat Kokeellisen elektroniikan seura eli KOELSE, Kati Hyyppä, Tuomo Vuoteenoma ja Fern Orchestra -kollektiivi. Taiteilijat opastavat ja kannustavat omaan työskentelyyn kehittämiensä projektien kautta.
mennessä roiruuskanen | joulu 6, 2022
KOELSE – Sähköistä saastaa
Käsityökoulu Robotin Sähkötaide –videosarja vierailee Kokeellisen elektroniikan seuran eli KOELSEN työhuoneella. Käsityökoulu Robotin Iiro rakentaa KOELSEN kanssa sähköisen soittimen, joka koostuu oskillaattorista, mikseristä ja vahvistimesta.
Osat
Vahvistin
- LM386-mikropiiri
- Koekytkentälevy
- Hyppylankoja
- Kaiutin (hyppylangat valmiiksi kolvattuna)
- Elektrolyyttikondensaattori (47 mikrofaradia)
- Paristokotelo johdoilla ja kytkimellä (3x AAA)
- 3kpl AAA paristoja
Oskillaattori
- Koekytkentälevy
- CD40106BE -mikropiiri
- 2kpl potentiometri (1 megaohmi)
- 3kpl keraamisia kondensaattoreita
- Hyppylankoja
Mikseri
- Koekytkentälevy
- 2kpl transistori NPN 2N2222A
- 2kpl elektrolyyttikondensaattori (1 mikrofaradi)
- Hyppylankoja
- 2kpl vastus (10kilo-ohmia)
- 2kpl valovastus
- Vaihteistomoottori
- Painonappi (johdot kolvattuna)
- Vilkkuledejä
- Vastus (300 ohmia)
- Rengas
mennessä roiruuskanen | kesä 24, 2021
Ilmoittautuminen Käsityökoulu Robotin opetusryhmiin on nyt auki! Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Espoon jatkuvan opetuksen ryhmät kokoontuvat Lasten kulttuurikeskus Aurorassa (Järvenperäntie 1-3, 02940 Espoo) ja Helsingissä Annantalolla (Annankatu 30, 00100 Helsinki).
Ilmoittaudu Espoon ryhmiin täältä ja Helsingin ryhmiin täältä.
Espoon opetusryhmät:
Tiistaisin 18.00–19.30 7-9 v. – Perusopetus-ryhmä – Opettaja: Opettaja: Ilmoitetaan myöhemmin
Keskiviikkoisin 16.00–17.30 13-16v. – Työpaja-ryhmä – Opettaja: Ville Olaskari
Keskiviikkoisin 18.00–19.30 9-12v. – Perusopetus-ryhmä – Opettaja: Ville Olaskari
Torstaisin 18.00–19.30 9-12v. – Perusopetus-ryhmä – Ryhmä 2 – Opettaja: Harri Vähänissi
Helsingin opetusryhmät:
Tiistaisin 16.00–17.30 – Perusopetus-ryhmä (9-12v.)
Tiistaisin 18.00–19.30 – Perusopetus-ryhmä (9-12v.)
Ilmoittaudu Espoon ryhmiin täältä ja Helsingin ryhmiin täältä.
240€/syyslukukausi 240€/kevätlukukausi. Lukukausi laskutetaan yhdessa erässä.
SYKSY 2022 – Viikot 35-49 (Ei opetusta syyslomalla vk42)
KEVÄT 2023 – Viikot 3-17 (Ei opetusta talvilomalla vk8)
15 opetuskertaa lukukaudessa, joista yksi kerta on erillinen näyttelykäynti tai muu projekti/retki.
mennessä roiruuskanen | helmi 9, 2021
Diodi on kuin venttiili, joka sallii sähkövirran kulkea vain yhteen suuntaan.
Sähkövirran kulkusuuntaa tulee rajoittaa esimerkiksi suojatessa herkkiä komponentteja.
Diodeissa on merkintänä toisessa päässä viiva, joka osoittaa katodin suunnan. Mitä isompi diodi on kooltaan, sitä suurempaa virtaa se kestää.
mennessä roiruuskanen | helmi 9, 2021
mennessä roiruuskanen | helmi 8, 2021
mennessä roiruuskanen | helmi 8, 2021
Tähän selitys transistoreista + ehkä linkki johon lisä materiaaleihin
robon tehtävissä käytetyt trankut ja linkit niiden infoihin
mennessä roiruuskanen | helmi 8, 2021
Kärkipihdit?
mennessä roiruuskanen | helmi 8, 2021
Mitä voi käyttää tilalla?
mennessä roiruuskanen | helmi 8, 2021
Kytkentärima.
Näissä voisi olla hyvä että avataan eri nimiä mitä komponenteista voidaan käyttää kaikissa
mennessä roiruuskanen | helmi 8, 2021
mennessä roiruuskanen | helmi 8, 2021
Vastus on eletkroniikan yksi yleisimmistä komponenteista. Sillä voidaan vaikuttaa sähkövirran määrään.
Vastuksen voi ajatella olevan kuin vesiletkun paksuus. Mitä pienempi letkun halkaisija on, sitä suurempi on veden kohtaama vastustus ja sitä vähemmän vettä pääsee virtaamaan. Päinvastoin mitä suurempi halkaisija letkulla on, sitä pienempi on veden kohtaama vastustus.
Vastukset toimivat samoin sähkövirralle. Mitä suurempi on vastuksen arvo, sitä suurempi on sen luoma vastustus sähkövirralle. Mitä pienempi vastuksen arvo on, sitä pienemmän vastustuksen se luo sähkövirralle. Ilman vastuksia sähkövirta kulkisi aina vain joko ”täysillä” tai ei ollenkaan.
Jos ajattelet sähkövirran olevan väreinä joko musta tai valkoinen, päällä tai pois, voisi vastuksia kuvailla siten että niiden avulla voidaan muuttaa sähkövirran kylläisyyttä. Sähkövirta ei olekaan täysin joko-tai, päällä tai pois, vaan mukaan tulee eri asteisia harmaan sävyjä.
Tärkeitä asioita vastusta valitessa on kaksi.
1. Valitse vastus, joka ei kuumene liikaa (kuumenemisen välttäminen on aina tärkeää elektronisessa rakentelussa). Vastuksia on eri teholuokille. Tässä oppimateriaalissa olevissa ohjeissa 0.25 wattinen (1/4W) vastus käy hyvin.
2. Valitse vastus, joka on arvoltaan (resistanssiltaan) käyttötarkoitukseesi sopiva. Eri komponentit saadaan toimimaan halutuilla tavoilla, kun niihin ohjataan haluttu määrä sähkövirtaa. Tätä säädetään vastuksien avulla. Suosittelemme perehtymään artikkeliin Ohmin laista, jossa kerrotaan sähkövirrasta, resistanssista ja jännitteestä sekä niiden välisestä suhteesta. Valinnassa voit myös noudattaa aina tehtävässä annettuja ohjeita. Muista siis käyttää tehtävässä annettua vastusta, jotta laite toimii turvallisesti ja halutusti.
Mistä tunnistaa vastuksen suuruuden?
Voit tunnistaa vastuksen suuruuden kolmella tapaa.
1. Usein vastuksia myydään isompina erinä, jolloin ”liuskaan” jossa ne myydään on tapana kirjoittaa jo kaupassa vastuksen arvo (eli resistanssi, jota merkataan merkillä ohm Ω). Kuitenkin merkinnöistä jätetään monesti tuo merkki pois ja tilalla on pelkkä numero. Merkintä K taas tarkoittaa päätettä -kilo, eli merkintä 2.2K (usein muodossa 2K2) tarkoittaa 2200Ω vastusta.
2. Vastuksen arvon voi lukea sen värillisistä raidoista. Tämän lukemiseen voi käyttää joko jotakin lukuisista netissä olevista sovelluksista tai lukemisen voi tehdä taulukkoa apuna käyttäen. Taulukossa jokaisella värillä on oma arvonsa.
(Kuva vastuksesta, kuva taulukosta)
3. Vastuksen resistanssin voi mitata yleismittarilla. Lue lisää yleismittarin käytöstä täältä.
mennessä roiruuskanen | helmi 8, 2021
tähän erityisesti erityismaininta että ostaa sellaiset pihdit millä voi kuoria ohuttakin johtoa
